Minä ja minun ajatuksia

Päivien aikana mieleen putkahtelee aina välillä asioita joita ei kerkeä sen syvällisemmin ruotia sillä hetkellä. Tiedätte varmaan mitä tarkoitan?! Lasten kanssa touhutessa voi keksiä vaikka kuinka hienoja juttuja ja seuraavana hetkenä ne ovat poissa koska joutuu kaatamaan hiekat toisen kengästä tai lohduttaa nurmikolla liukastunutta pikkuista. Elämä on vähän hektistä tällä hetkellä, täynnä ihania asioita mutta välillä ne keskeyttävät ajattelun. Viime aikoina olen huomannut esittäneeni itselleni kysymyksiä johon en vielä ole kerennyt keksiä vastausta. Jotkut näistä ajatuksista palaavat myöhemmin mieleen kun on aikaa istahtaa alas kaikessa hiljaisuudessa.. 

Näitä olen miettinyt viime päivinä: 

- Miksi aina herään ennen herätyskelloa juuri niinä päivinä kun saisin nukkua myöhään? Siis joka kerta. En koko keväänä ole nukkunut niinä aamuina kun olisin saanut, vaan herään ehkä n. 40 minuuttia ennen kelloa. Sen jälkeen en enää saa uudestaan unta koska alan odottamaan herätyskellon ääntä. Niin tyypillistä. Ja voin paljastaa, että tämä ei todellakaan johdu siitä, että olisin nukkunut riittävästi vaan sisäinen zombini haluaa yksinkertaisesti herättää minut. Heh.

- Miksi aina kulkee vahingossa karkkihyllyn ohi silloin kun yrittää olla syömättä karkkeja? Miksi, miksi, miksi? Onkohan tässä jotain alitajunnan kanssa tekemistä? Ja jos kiinnostaa niin en ostanut. Hihii..

- Miksi vuoden ensimmäiset hyttysenpuremat kutittavat enemmän kuin loppukesän? Tottuuko keho tähän lievään kidutusmuotoon, vai mistä ilmiö johtuu? Viime viikolla nämä pienet inisevät tyypit löysivät taas minut talven ja loppusyksyn tauon jälkeen. Nouuu.

- Miksi viimeaikoina olen kiintynyt poikkeuksellisen paljon erilaisiin koneisiin? Miten äärettömän paljon itkisin juuri nyt jos jokin seuraavista laitteista hajoiaisi: 1. Kahvikoneeni, on palvellut pian 10 vuotta ja on juuri ja juuri vielä hengissä. 2. Kotitietokoneeni joka niin ikään on jatkoajalla. 3. Järkkärini. En siis edes pysty ajattelemaan sen hajoamista ilman kylmiä väreitä. 

- Miksi aina päivää ennnen palkkapäivää tulee jokin todella suuri menoerä johon pitäisi löytyä rahat sillä hetkellä. Hahaa. Melkein joka kuukausi jokin heräteostos tai muu maksu yllättää juuri ennen palkkapäivää. Oikein naurattaa. Tällä kertaa sellainen "pikkukustannus" kuin meidän autotallin ja terassin betonivaluista piti maksaa juuri eilen - päivää ennen palkkapäivää. 

- Miksi joskus tuntuu siltä, että pienen lapset aivot pelaa paremmin kuin omat? Eilen lapseni tarjosi minulle parhamman ratkaisun pitkään aikaan kun hän sanoo minulle kirkkaalla äänellä kun harmittelen sitä miksi meillä ei ole enemmän mattoja tässä talossa: "ajattele positiivisesti äiti, siirtämällä tuota mattoa vähän tähän suuntaan kaikki voi pyyhkiä jalkansa siihen riippumatta siitä mistä suunnasta tulee". Noh, totta.

Mitä ajatuksia sinun mielessä on pyörinyt viime aikoina?

-Såfin

PS. Sori, tästä tuli hieman tällainen purnaus-postaus. Ethän ota sitä liian vakavasti?!