Minulla muistui taas mieleen minkä takia tämän blogin joskus aikoinaan olen perustanut. Halusin kirjoittaa blogipostauksia meidän tavallisesta arjesta ja joskus satunnaisesti meidän juhlahetkistä. Viimeaikoina blogin sisältö on keskittynyt enemmän meidän juhliin ja projekteihin ja halusin tällä kertaa kirjoittaa jostain ihan tavallisesta ja arkisesta - meidän arki-illasta. Meidän perheen yhteinen aika koostuu kuitenkin pääosin ihan tavallisista illoista. Teemme ruokaa, leikimme, hoidamme läksyt kuntoon, kiukutellaan, nauretaan ja hoidamme iltarutiinit. Yleensä meidän iltoihin kuuluu myös jokin pieni meno. Sen ei tarvitse olla kummoinen, ihan vaikka pieni pyöräilyretki, pallon potkimista puistossa tai vaikka kahvilassa käyminen. Tänä iltana päätimme pumpata meidän talven yli unohtuneet jalkapallot ja ottaa ne mukaan Pikkukosen uimarannalle. Kun lumet suli, mielessä on taas tosi monta kivaa paikkaa jonne ihan ilmaiseksi voi mennä viettämään aikaa ja nauttia maisemista. Tämä on yksi niistä paikoista.
Rannalla oli meidän lisäksi yllättävää kylläkin paljon muitakin liikkujia. Nuoret parit kipusivat rannalla olevalle suurelle kalliolle josta puut kasvavat melkein pystysuorasta seinämästä kohti taivasta. Lapsiperheet olivat pakkautuneet kiipeilytelineiden ja liukumäen ympärille ja muutama yksinäinen ulkoilija oli pysähtynyt rantarakennusta ympäröivälle terassille nauttimaan illan viimeisistä auringonsäteistä. Meidän pojat pallottelivat kolmella pallolla hiekkarannalla nostaen ylös suuren hiekkapilven siinä missä kulkivat.
Pikkuhiljaa palloilu muuttui leikkimieliseksi painiksi. Ihan normaali arki-ilta siis. Hämätäksemme poikia ja keskeyttääksemme painin nappasimme pallot kainaloon ja sanoimme heille, että vedessä kellui jotain outoa. Silmäni hahmottivat tosiaankin jotakin hyvin kaukana ja pojat lähtivät innokkaana seuraamaan minua ja isi-ihmistä rannalla sijaitsevan laiturin päähän. Outo esine kellui meitä päin. Oletin sen olevan roska. Mutta lopulta tajusin kauhistuksekseni, että se oli petoeläimen raatelema iso lintu. Ai että. Katsoimme kuolleen linnun matkaa kun se virtasi eteenpäin vedessä. Poikien mielestä tämä oli tietenkin meidän koko illan kohokohta. Ja jos he olisivat kirjoittaneet tämän tekstin olisivat ehkä valinneet otsikoksi "Ällöttävä kuollut lintu kellui vedessä". Hih.
Tällainen on siis meidän ihan normaali ilta. Ei sen kummempaa!
-Såfin
Parasta arjessa on vaan olla yhdessä tehden mukavia asioita :)
VastaaPoista