Viime viikolla olimme isi-ihmisen kanssa suhteellisen kiinni muuttohommissa. (lue: emme tehneet MITÄÄN muuta kuin muutimme). Meidän rakkaat ystävät vei meidän pojat sillä välin pienelle pyöräilyseikkailulle Haltialan maatilalle josta lupasimme hakea heidät pari tuntia myöhemmin. Sillä aikaa kun pojat olivat ihastelleet karitsoja ja leikkineet maatilan leikkipaikalla me saimme siirrettyä paljon tavaraa uuteen kotiimme. Olenkin sanonut, että onni on se kun ystävät vie meidän lapset seikkailuille silloin kun me itse olemme liian kiireisiä. Kun muuttourakan jälkeen kävimme hakemassa pojat Haltialasta aurinko lämmitti vielä kivasti ja paikan kahvilakin oli pitänyt oviaan auki pidempään kuin normaalisti hyvän sään takia. Emme voineet vastustaa jäädä kahveille ja jäätelöille. Joimme kahvit ja saimme kuulla päivityksen siitä miten reippaasti pojat olivat jaksaneet polkea pitkän matkan maatilalle asti ja siitä miten innoissaan olivat olleet pienistä karitsoista. Päätimme vielä ennen kotiinlähtöä piipahtaa karitsojen luona uudestaan ja se oli todellakin hyvä päätös, sillä herranjestas miten suloisia ja pehmoisia ne olivat..
Meillä oli aivan superhauskaa kun katsoimme miten pikkukaritsat jahtasivat äitiään siinä toivossa, että saisivat tilkan maitoa. Äiti juoksi vauvojaan karkuun ja ralli ympäri karsinaa jatkui pitkään. Meidän pojat nauroivat ääneen seuratessaan tätä showta. Julkaisin aiemmin myös blogini facebook-sivuilla videon tästä rallista ja sain siellä seuraajan kautta tietää, että emo juoksi karkuun siksi, ettei hänellä ollut enää maitoa. Aina sitä oppii uutta. Saimme myös silittää pikkuisia pehmopalleroita ja syöttää niitä karsinoissa olevalla heinällä. Lapset olivat innoissaan kun rohkeimmat karitsat antoivat heille suukkoja ja tulivat todella lähelle. Vaikka asumme kaupungissa niin minusta on ihanaa, että tällaisia paikkoja on olemassa jossa pääsemme tutustumaan maatilaeläimiin ja saamme jonkunmoisen kosketuksen toisenlaiseen maailmaan. Itse rakastuin taas ihan täysin näihin pikkuisiin otuksiin. Nuorimmaisemme kysi vielä jos olisimme voineet ottaa "vain yhden" mukaan kotiimme. Heh. Olisihan se ajatuksena ihan kiva, tuollainen oma pikku olohuonelammas. Heh. (ethän ota tuota edellistä liian tosissaan). Meidän vierailu Haltialassa oli ihan puhdasta "karitsalovee".
Oletko sinä käynyt ihastelemassa tämän kevään karitsoja?
-Såfin
Oi, pienet karitsat on suloisia! Me ollaan tänä keväänä päästy ihastelemaan vain koiranpentuja, mutta eiköhän pian ala ulkosalla muitakin poikasia näkymään :)
VastaaPoista